Mitä mä oikeen edes kuvittelin,voivani pitää mitään ns. ''julkista'' blogia. ei ei, voin kuvitella miten porukat varmaan nauras silmänsä pellolle (jollei jo naureta) jos joku tuttu löytäs tiensä tänne ja tunnistas mut.hrr. nytki pelkään koko ajan etten paljasta liikaa. Kun oon jo maininnu yhdelle eräälle henkilölle pitäväni päiväkirjaa..ja monen utelunjälkeen onnistuneesti sanoin pitäväni sitä netissä. no ehkä kukaan ei tätä löydä ja ehkä oon vaa liian harhaluulonen harhaluuloineni. ehkä enintään joskus voin laittaa kuvan itsestäni,tietenkin sensuroimalla naamani kuvanulkopuolelle.
Tänään oli taas punnitus. -2kg viime kerrasta. Minä hymyilin. lääkärin hymy laski huulet vakaviksi.
kysyi syömisistäni.syytin kuumetta/flunssaa. vaikka todellisuudessa ahdistus on nyt niin paha,että en saa alas mitään ilman itkuraivareita,pelkoa vaa'an näyttämästä luvusta seuraavana aamuna.
itken ja hakkaan jalkojani.inhoan itseäni. inhoan joka ikistä senttiä paksuissa reisissäni,käsissäni. inhoan kun jalkani littaantuu tuolia vasten,entistäkin lihavammaksi. inhoan kaikkea itsessäni. anteeksi.
tahdon vain olla, laiha.kerrankin laiha. se on ainoa mitä tahdon.se on ainainen unelmani, jnka tahdon edes joskus toteutuvan.
tässä ahdistuksessa eläminen on jokapäiväistä helvettiä.eikä sitä kauaa kestä. pakko vaan kestää,mitäs olen tehnyt itseni niin saamattomaksi lihavaksi lölleröksi.yök. tahdon olla 38kg.tahdon.
2kk aikaa kesään enään,lomaan. oikeastaan mulla loma alkokin jo ennen hiihtolomaa. mutta ihanaa kun kesä tulee ei kukaan jaksa enää talsia loskassa,jalat märkinä..toisaalta taas ahdistaa,kesä. tahdon olla laiha kesällä,enkä lyllertää sotanorsuna niinkun viimekesänä tein. katonkin että tänä kesänä ei lyllerrellä.
päivät kuluu aamusta iltaan ahdistellessa liian paksun olemukseni kanssa. mitään ei saa syödä koska se kaikki menee suoraan jalkoihin,kaikkialle minne ei saisi. ahdistusta ei yhtään paranna äitini joka päiväiset haukut,siitä kuinka olen saamaton,virhe jota ei olisi koskaan pitännyt tähän maailmaan tuoda. samalla kehuskellen miten hän nuoruudessaan teki sitä ja tätä niin ahkerasti eikä koskaan mitään mitä minä saamaton teen..jankuttaa sitä kuinka mun pitäs olla kuten se oli nuorena. ''normaalinuori''. mä olen jotenki liian viallinen sen täydellisiin silmiin ja ajatusmaailaan.en sovi sinne.alkaa tuntua,että ehkä olisi kaikille parempi ilman mua.pitäsi vaan kadota kaikkien elämästä,jotta ne vois hymyillä ja olla onnellisempia.voisivat kaikessa rauhassa elää täydellisen normaalia elämäänsä. anteeksi. sekään ei riitä.
ps. anteeksi mauttomat postaukset,en osaa.
pps.tältä tippuu hiukset päästä,kirjaimellisesti.kaljuunnun.
Tänään oli taas punnitus. -2kg viime kerrasta. Minä hymyilin. lääkärin hymy laski huulet vakaviksi.
kysyi syömisistäni.syytin kuumetta/flunssaa. vaikka todellisuudessa ahdistus on nyt niin paha,että en saa alas mitään ilman itkuraivareita,pelkoa vaa'an näyttämästä luvusta seuraavana aamuna.
itken ja hakkaan jalkojani.inhoan itseäni. inhoan joka ikistä senttiä paksuissa reisissäni,käsissäni. inhoan kun jalkani littaantuu tuolia vasten,entistäkin lihavammaksi. inhoan kaikkea itsessäni. anteeksi.
tahdon vain olla, laiha.kerrankin laiha. se on ainoa mitä tahdon.se on ainainen unelmani, jnka tahdon edes joskus toteutuvan.
tässä ahdistuksessa eläminen on jokapäiväistä helvettiä.eikä sitä kauaa kestä. pakko vaan kestää,mitäs olen tehnyt itseni niin saamattomaksi lihavaksi lölleröksi.yök. tahdon olla 38kg.tahdon.
2kk aikaa kesään enään,lomaan. oikeastaan mulla loma alkokin jo ennen hiihtolomaa. mutta ihanaa kun kesä tulee ei kukaan jaksa enää talsia loskassa,jalat märkinä..toisaalta taas ahdistaa,kesä. tahdon olla laiha kesällä,enkä lyllertää sotanorsuna niinkun viimekesänä tein. katonkin että tänä kesänä ei lyllerrellä.
päivät kuluu aamusta iltaan ahdistellessa liian paksun olemukseni kanssa. mitään ei saa syödä koska se kaikki menee suoraan jalkoihin,kaikkialle minne ei saisi. ahdistusta ei yhtään paranna äitini joka päiväiset haukut,siitä kuinka olen saamaton,virhe jota ei olisi koskaan pitännyt tähän maailmaan tuoda. samalla kehuskellen miten hän nuoruudessaan teki sitä ja tätä niin ahkerasti eikä koskaan mitään mitä minä saamaton teen..jankuttaa sitä kuinka mun pitäs olla kuten se oli nuorena. ''normaalinuori''. mä olen jotenki liian viallinen sen täydellisiin silmiin ja ajatusmaailaan.en sovi sinne.alkaa tuntua,että ehkä olisi kaikille parempi ilman mua.pitäsi vaan kadota kaikkien elämästä,jotta ne vois hymyillä ja olla onnellisempia.voisivat kaikessa rauhassa elää täydellisen normaalia elämäänsä. anteeksi. sekään ei riitä.
ps. anteeksi mauttomat postaukset,en osaa.
pps.tältä tippuu hiukset päästä,kirjaimellisesti.kaljuunnun.
7 kommenttia:
Äitis on todella epäreilu. :< Vanhempien pitäis juuri tukea lasta, kun niillä on vaikeaa. Muista kuitenkin että se on vain yks ihminen ja muut voi olla ymärtväisempiä.
Multakin muuten lähtee hiukset, s eon ihan kamalaa. Oon kahen viikon päästä menossa verikokeisiin niistä, koska syön paljon vitamiineija eikä se voi johtua siitä. :/ Pelottavaa, kun suihkussa on kädet mustana hiuksia, jos vain koskeekin pähän,
Hei, rakastuin blogiisi, oot tosi hyvä kirjoittaan!
Toivon sulle parempaa huomista, itsekin olen tuossa ns. ikuisuusprojektissa, laihdutuksessa joka ei tunnu millään tehoavan. Minulla siis.
Kiitos tuesta <3 se merkkaa paljon.
Pituutta ja painoa sen melkeinpä 150 senttiä ja painoa 43 kiloa.
Voi pientä... :( Kunpa näkisit, miten huonossa kunnossa ootkaan. Oot niin pikkuinen, näät ittes niin väärin. Hirvittävän epäoikeudenmukaista! Ja sun äitis käytös on törkeetä, tosi inhottavaa...
Voimia paljon ja koita tsempata. Muista että se 38 kilon paino ei kuitenkaan toisi sulle mitään onnea. :/
Niin, no olenhan minä aika pieni, mutta en tarpeeksi pieni. En... pikkuisen pienemmäksi haluan todellakin.
Niinhän me kaikki (:
Kadotin kerran kaikki blogit joita luin, löysin taas ainakin tämän niistä. Olen siis ex. Surulintu : )
Olet ihanan laiha<3 : D
Lähetä kommentti