''Little greepy girl with her little creepy face''

Herätyskello soi.suljen sen.talsin haukotusten saattelemana kohti suihkua,jäätyen matkalla.peiton lämmön kadotessa iholtani.onneksi lämmin suihku tuo lämmön hetkesi takaisin..harjaan hiukset,kuivaan hiukset.yrittäen vältellä itseni katselemista peilistä.tahtomatta pilata tätä päivää enempää.kerkeän katsomaan turhia ohjelmia hetken telkkarista.. isä hakee minut.lähden tupakansavun saattelemana kohti koulua.yritän livahtaa mahdollisimman nopeasti koulun ohi ettei vaan kukaan näkisi minua paisunneine massoineni.selviän.ja sitten vessan kautta terkkarille. ahdistuksen kasvaessa kun näen vaa´an huoneen perällä.

terkkari katto ku hullua.ensin kyseli koulusta,ystävistä. yritin edelleen väsynneenä esittää pirteää ja vastata mahdollisimman rehellisesti.se usko ja meni läpi. sitte siirryttiin pois mukavuus alueelta.olin ehkä liiankin rehellinen kertoessa syömisistäni ja siitä miten pelkään lihovani,jonka takia en osaa syödä normaalisti.täysin tietämättömäks se sentään jäi kuitenkin oksenteluista ja ahmimiskohtauksista..ahistuskohtauksista + siitä miten punnitsen,mittaan kaiken syömäni kalorimäärän..myöskään tällä kertaa en tuonnut ruokapäiväkirjaa,sanoin ''unohtaneeni'' pitää sitä.joten sekin siirtyy nyt ens kertaan.
tuli vaa´an vuoro.yritin pyristellä sitä vastaan ajatuksissani,vaan en uskaltannut tuppisuuna ruveta pyristelemään sitä vastaan sen verran pelottava täti muutenkin..
astuin kiltisti vaa´alle ja mitäs se näyttikään.järkytyin.liikaa.minusta liikaa..terkkarin mielestä taas aivan liian vähän.ristiriitaista mutta tiedän olevani oikessa!

tämän jälkeen seuras puolen tunnin saarna syömisistä,siitä miten pitäisi syödä ja kuinka paljon+ kaikki mahdolliset pelottelu lässytykset laihdutuksen vaaroista..sulkeuduin ajatuksiini,puolet meni ohi laskiessani miten paljon kaloreita uskallan tänään syödä etten vain lihoisi enempää.heräsin taas keskusteluun kuullessani että mun pitäisi muka normaalisti syödä 2500kcaloria päivässä!!!! herran jumala,toihan on jo ahmimista jos noin paljon pitäis joka pv. vetää..ei ikinä huusin mielessäni.hymyilin ja nyökkäilin.
se myös kovasti yritti inttää multa miks tahdon laihtua ja mitä sitte vaikka olisinkin 40kg.
ja kun kerroin, miten kontrolli ja onnistumisen tunne saa kaiken sujumaan paremmin ja olemaan onnellisempi,nii rupes se selittämää syyttävästi jotain ihan sekoa,että onko mun tavote olla langanlaiha keppi ja lennellä sitte siipineni onnellisena jossain ajatusmaailmoissani..en tajunnut yhtään.viittas varmaanki proanasta.hyi.

mittas verenhemoglobiinin,se oli 112..minimissään kuulemma sais olla 20..
sanoo lääkärille et ottaa kaikki maholliset testit.hyi eli piikkejä,piikkejä piikkejä. ja tästä alko saarna anemiasta. ja että sillon kaikki ei oo hyvin jos näyttää ihan tsombilta.vihjaili varmaan jtn? ainakin siltä vähintää näytinki. :D
no juu sitte pääsin lähtemään,taas isän tupakansavusella autolla kohti kotia,jonka koko matkan sain kuulla sen perverssiläppää ja radion huudatusta..sekin on melkein 50 ja käyttäytyy ku 15 vuotias angstiteini..tai ainakin jutut on sen tasosia. mut toisaalta kuka semmosia kalkkiksiakaa jaksaa?
ei kukaan.

..eksyin taas aiheesta.sekava teksti.blaah.ei voi mitään.
ja nyt lähen hipsimään kohti töitä,etten myöhästy.

niin ja kauheesti lukijoita.<3>