Tällänen päivä tänään..ja eilen. fail.fail.fail.
en kestä.
miten,miks ja mikä saa mut ahmimaan ja miks en pysty estämään sitä!!!?
ihan kauheeta. taas,se nähtiin toisena päivänä lupaan laihtuvani ja motivaatio on täysillä päällä,enkä pysty syömään ja heti seuraavana ahmin ja paisun entisestään.massani kasvaa koko ajan ja tätä menoa oon kesällä paisunnu leväperseinensotanorsu. en kestä enää. pakko saada tää loppumaan.. helvetti,pakko pystyä...pakko.
tää päivä meni suunnitelmien mukaan, siihen asti kunnes mummo tuli kylään ja pöytä notku rasvaisia piirakoita,täytekakkua,suklaata. ja taas joku ahmimispeikko sai mun käden valtaansa ja rupes lappaamaan sitä ruokaa mun suuhun yhä enemmän ja enemmän..3 palaa täytekakkua,10 karjalanpiirakkaa,5 riisisuklaapalaa,kourallinen hedelmä karkkeja, 5 pasteijaa, 3 suklaavohvelia... hyi *****
söin söin vaan, vaikka olin täynnä. sitte iski ahistus ja oli pakko mennä lenkille..juoksin ja itkin. juoksin niin kauan että sattu. vaikka eihän se mitään auttannu koska ne on jo läskinä mun jaloissa ja perseessä.
mun ei pitänny enää oksentaa mut nyt oli pakko..lenkillä pari kertaa ja kotona kävin kumartamassa pönttöä.
anteeks.tosta nii helposti tulee taas tapa. mut tässä tapauksessa se oli välttämätön pakko.
eilen oli kauhee tappelu taas mulla ja äidillä.. ihan kauhee päivä joka meni sitte itkiessä,ahmiessa päivä...ja yö meni sitte samaan tapaan, mutta söin ihan tajuttomasti enemmän ku tänään..ja oikeestaan koskaan. enkä edes menny lenkille saatika saannu mitään ulos.. ahistus oli ja on edelleen aivan huipussaan. untakaan en saannu ku kaikki kalorit ja tieto siitä miten saan herätä joka aamu entistä läskimpänä.. reidet paisuu lisää ja lisää.
en jaksa enää tätä ahmimista. kaikki menee vaa perseillee. tahon karkottaa ahmimiskierteen itestäni ja olla vaan yksin kertasesti laiha. miks en mä saa olla ikinä laiha,kaunis..onnellinen.
peilistä näkyy vaan lihava,täysin epäonnistunut valas.
kuvotan itteäni niin niin paljon.
vaa´alle en pysty menemään,masentuisin siitä vaan lisää.
taitaa taas mennä lintsaamiselle ens viikko, enkä todellakaan pysty edes kuvitella meneväni terkkarille..siel ois se punnitus ja pitis taas näyttää ruokapäiväkirja. en en en pysty. en kehtaa. kaikki näkis kuinka oon paisunnu taas. en kestä.
onko se liikaa että saisin olla edes josku laiha
tahon olla laiha,laiha,laiha!
ää joo nyt ahistaa sen verran liikaa,ett ei pysty näpyttelemään tänne mitään selkojärkistä tekstiä. joten meen tästä itkemään massaani pienemmäksi.
en kestä.
miten,miks ja mikä saa mut ahmimaan ja miks en pysty estämään sitä!!!?
ihan kauheeta. taas,se nähtiin toisena päivänä lupaan laihtuvani ja motivaatio on täysillä päällä,enkä pysty syömään ja heti seuraavana ahmin ja paisun entisestään.massani kasvaa koko ajan ja tätä menoa oon kesällä paisunnu leväperseinensotanorsu. en kestä enää. pakko saada tää loppumaan.. helvetti,pakko pystyä...pakko.
tää päivä meni suunnitelmien mukaan, siihen asti kunnes mummo tuli kylään ja pöytä notku rasvaisia piirakoita,täytekakkua,suklaata. ja taas joku ahmimispeikko sai mun käden valtaansa ja rupes lappaamaan sitä ruokaa mun suuhun yhä enemmän ja enemmän..3 palaa täytekakkua,10 karjalanpiirakkaa,5 riisisuklaapalaa,kourallinen hedelmä karkkeja, 5 pasteijaa, 3 suklaavohvelia... hyi *****
söin söin vaan, vaikka olin täynnä. sitte iski ahistus ja oli pakko mennä lenkille..juoksin ja itkin. juoksin niin kauan että sattu. vaikka eihän se mitään auttannu koska ne on jo läskinä mun jaloissa ja perseessä.
mun ei pitänny enää oksentaa mut nyt oli pakko..lenkillä pari kertaa ja kotona kävin kumartamassa pönttöä.
anteeks.tosta nii helposti tulee taas tapa. mut tässä tapauksessa se oli välttämätön pakko.
eilen oli kauhee tappelu taas mulla ja äidillä.. ihan kauhee päivä joka meni sitte itkiessä,ahmiessa päivä...ja yö meni sitte samaan tapaan, mutta söin ihan tajuttomasti enemmän ku tänään..ja oikeestaan koskaan. enkä edes menny lenkille saatika saannu mitään ulos.. ahistus oli ja on edelleen aivan huipussaan. untakaan en saannu ku kaikki kalorit ja tieto siitä miten saan herätä joka aamu entistä läskimpänä.. reidet paisuu lisää ja lisää.
en jaksa enää tätä ahmimista. kaikki menee vaa perseillee. tahon karkottaa ahmimiskierteen itestäni ja olla vaan yksin kertasesti laiha. miks en mä saa olla ikinä laiha,kaunis..onnellinen.
peilistä näkyy vaan lihava,täysin epäonnistunut valas.
kuvotan itteäni niin niin paljon.
vaa´alle en pysty menemään,masentuisin siitä vaan lisää.
taitaa taas mennä lintsaamiselle ens viikko, enkä todellakaan pysty edes kuvitella meneväni terkkarille..siel ois se punnitus ja pitis taas näyttää ruokapäiväkirja. en en en pysty. en kehtaa. kaikki näkis kuinka oon paisunnu taas. en kestä.
onko se liikaa että saisin olla edes josku laiha
tahon olla laiha,laiha,laiha!
ää joo nyt ahistaa sen verran liikaa,ett ei pysty näpyttelemään tänne mitään selkojärkistä tekstiä. joten meen tästä itkemään massaani pienemmäksi.
1 kommentti:
Anteeksi mä en pysty lukemaan tätä tekstiä, koska mä oon päättänyt parantua. Tää on liikaa mulle, mä rupeen taas aatteleen että oon läski, ja että pitää laihduttaa.
Ja anteeksi mun on pakko lopettaa lukeminen:( Sori.
Mutta jaksamista sulle<3
Lähetä kommentti