So sad.

Nää viimeset taakse jääneet päivät oon vaa sekoillu..sekoillu itteni ja syömisten kanssa.ja on tullu taas todistettua monta monta kertaa mun olemassa olon turhuus.tuntuu vaan että oon ongelma kaikille,että olen vaan tiellä.mutta ei siitä sen enempää.

Päivät on menny lähinnä syödessä sämpylöitä,leipää,leipää ja vähän lisää leipää eli kaameesti hiilareita =lisää läskiä. joten illat on sitte menny itteeni rääkätessä ja pakon omasessa tarpeessa kuluttaa kaikki miljoona kaloria jotka on tullu syömistäni leivistä.ahistus on ollu ihan kauhee aina iltasin että oon jopa kävelly parina iltana toiselle paikkakunnalle.eli 25km ja takasin.juoksin ja itkin,samalla kun ääni päässä käski vaan juosta kovempaa ja kovempaa haukkuen läskiksi.
en kestä tätä,aamusin aattelen ihan ok syödä leipä tai pari,mut sitte illalla iskee kauhee ahistus.
Tätä menoa en ikinä saa painoa laskemaan, ja se vaan jumittaa paikallaan.hirveetä.
Koulussakaan ei oikeen tee mieli olla,ku on niin läskifiilis.eli en siis mennyt sinne terkkari käynnille, vaan ilmotin että olen ''kipeänä''.en vaan voinnu,ne ois nähny mun ruokapäiväkirjan ja kaikki siinä olevat leipä ahmimiset ja ajatellu että mitäköhän toiki läski kuvittelee itestään. joten uus aika on hiihtoloman jälkeen ja sinne on kuulemma aivan pakko mennä tai muuten ne hakee mut sinne jollen itse sinne osaa ilmaantua.

mutta ihanaa nyt kun on hiihtoloma ja aikaa saada itteni pienemmäksi. että kehtaa mennä sitten viikon päästä kouluunki.
Niin ja jotain positiivistakin, pääsen siis muuttamaan omaan asuntoon huhtikuussa tai viimeistään toukokuun alussa.nyt kun mulla on vakituinen työkin,siivoojana. ihanaa päästä sisustamaan se ja kaikista parasta on se että saan olla rauhassa,eikä kukaan motkota syömisistä. äidille se käy että muutan,nyt ahmimisten ansiosta kun se luulee että en laihduta enää.ainoo että jos se yhtään huomaa mun laihuttavan niin se ei kuulemma anna muuttaa..noh muutan joka tapauksessa. ja sitte vasta pääsenki kunnolla pastoomaan.mutta sitähän ei kerrota äidille.ei. en vaan malttais oottaa että pääsen omaan kämppään kissojeni kanssa.nyt pitää vaan säästää ennen muuttoa rahaa huonekaluihin ja kaikkeen muuhun sälään mitä sinne tarvitsee.toivottavasti nyt ei vaan tuu mitään esteitä,että en pääsiskään muuttamaan,se ois niin mun tuuria.

tän päivän kalorit hipoo pilvissä jälleen kerran..kiitos leivän.nyt pakko mennä vielä vielä lenkille.
kirjotan seuraavan kerran 23.2 eli syntymäpäivänäni jollon täytän siis 17. (joka mulla on lukennu profiilissa koko ajan.)ja sillon toivottavasti kevyempänä ja positiivisemmalla tekstillä.