Kirjottelusta vähän aikaa.edelleen hengissä.normaali painoisena.sinkkuna ilman ystäviä.
oma tyhjä yksiö ja paska duuni.siinä ne kaikki nyt kiteytettynä..hyvin menee..toisaalta.en ole luuranko enää ja on katto päänpäällä ja työpaikka.jos nyt haluaa jtn positiivista etsiä tuosta.sitä yritän monesti ajatella ja samalla toivon koko ajan,että jtn tapahtuisi,jotain, sillä en ole tyytyväinen elämääni ollenkaan.vihaan sitä.Olen hyvä esimerkki siitä mitä sh ja masennus aiheuttaa jos sille ei mtn halua tehdä.tuloksena on tyhjä lakana jossa loppuenlopuksi on aivan yksin oman itsekkyytensä kanssa.Sitä tahtoisi ympärille oikeita ystäviä ja jonkun jonka kainaloon voisi iltaisin käpertyä,jotta olisi voimia jaksaa eteempäin tässä paskassa maailmassa itsensä kanssa.Ilman tätä kaikkea ei ole mtn syytä minkä vuoksi ei yhtähyvin voisi heittää kaikkea hukkaan.Tarvitaan jotain minkä vuoksi taistella,mutta mitä kun sitä jotain ei vaan ole?
3 vuotta sitten
1 kommentti:
en tiedä voiko sanoa että mukava kuulla, mutta mukava kuulla susta.
Lähetä kommentti